Johannesburgin B&B:ssä pakkailimme tavaroita hitaasti ja lähdimme siten vasta yhdentoista maissa kohti apartheid-museota. Museota lähimmässä kaupunginosassa liikennevalot eivät toimineet. Liikenne kulki silti uskomattoman hyvin. Risteyksistä mentiin siinä järjestyksessä, missä oli tultukin. Eli Amerikasta tuttu 4-way-stop on käytössä, kun robot ei toimi. Pienen eksyilyn jälkeen museo löytyi. Portti oli kuitenkin kiinni ja sen takana vartija ilmoitti, ettei museoon nyt pääse, koska sähköt ovat poikki. Ilmeisesti öinen myrsky oli rikkonut sähkölinjoja. Kun olimme lähdössä pois parkkipaikalta, huomasin portin avautuvan ja valot sisällä rakennuksessa. Sähköt palasivat ja pääsimme museoon.
Heti alku oli mielenkiintoinen, koska sisäänpääsyportti oli jaoteltu valkoisiin ja ei-valkoisiin. Lyhyt osasto esitteli apartheid-ajan henkilökortteja. Sen jälkeen jouduimme kävelemään koko suuren rakennuksen toiseen päähän ulkokautta ja meinasimme jäätyä. Lämpötila oli jossain 10 asteen paikkeilla, mutta tuntui vieläkin kylmemmältä tuulen ja sateen takia. Rakennuksen toisessa päässä oli tilapäisnäyttely Nelson Mandelasta, joka ei ollut kovinkaan kiinnostava. Varsinainen apartheid-museo oli kyllä kiehtova ja samalla myös vähän järkyttävä. En ollut ennen tiennyt, että apartheid-hallitus teloitti ja vangitutti myös valkoisia, jotka olivat eri mieltä. Väärien puolueiden jäseniä metsästettiin ympäri Afrikkaa. Koko maa oli myös ollut kaaoksen partaalla vuosina 1991-1994, kun apartheid lakkautettiin. Lienee paljolti Mandelan ansiota, ettei pahemmin käynyt. Joka tapauksessa noina kolmena vuotena väkivaltaisuuksissa kuoli enemmän ihmisiä kuin koko apartheidin aikana. Ensimmäiset demokraattiset vaalit Etelä-Afrikassa pidettiin siis vuonna 1994. Siitä on todella vähän aikaa, pitkälle on tultu. Museon jälkeen kävimme ostoskeskuksessa syömässä ja kiirehdimme lentokentälle. Vuokra-auton vastaanottaja ei huomannut takaluukkumodifikaatiotamme.
Yhteenvedossa turvallisuustilanteesta olisin voinut kehua myös Johannesburgia mainettaan paremmaksi, ellen olisi jutellut paluulennolla erään suomalaisen paljon matkanneen kanssa. Hän kertoi samassa firmassa työskennelleestä tyypistä, joka oli vastustellut ryöstöä Jo'burgissa. Oli tapettu siihen paikkaan. Toinen tarina oli hänen tutuistaan, jotka asuivat Jo'burgissa muutaman vuoden. Heillä oli eräänä päivänä braai tulilla takapihalla, kun jengi tuli sisään konepistoolien kanssa ja ilmoitti, että pysytte siinä, kun tyhjennämme talonne. Olivat vain miettineet, että uskaltaakohan juoda kaljaa, kun taloa tyhjennetään. Yhteensä heidän taloonsa oli murtauduttu kolme kertaa. En siis oikein hyvällä omatunnolla voi sanoa Johannesburgia turvalliseksi, vaikkei meille yhtä kusetusyritystä lukuun ottamatta käynytkään mitään. Muuten Etelä-Afrikka tuntui kyllä turvalliselta, vain muutamat pikkukaupungit Eastern Capessa olivat epäilyttäviä.
Reissu meni kokonaisuudessaan hyvin, vaikka säätiloissa olisikin ollut reilusti parannettavaa. Niille vaan ei mahda mitään. Aika loppui pahasti kesken, mutta niin nyt käy melkein joka reissulla. Meidän molempien mielestä ehdoton kohokohta oli Krugerin kansallispuisto. Villieläinten bongailu oli todella hauskaa puuhaa. Aktiviteettipärinä eli pienkoneella lentely, Tarzanin leikkiminen ja quad-rällästys olivat myös hienoja toki. Rotkokeinu ei. Eteläisestä Afrikasta jäi vielä paljon nähtävää seuraaville reissuille: Okavangon suisto Botswanassa, Kalahari, Kapkaupunki viinialueineen, iSimangalison vesistöt, Namibia...
Hintataso oli keskiluokkaa eli huomattavasti halvempi kuin Eurooppa, mutta ei kuitenkaan lähelläkään Aasiaa. Bensalitra 70 sentin paikkeilla, ravintolaruoka kahdelle viineineen 20-30 euroa, majoitus 25-50 euroa (Krugerissa 70), viinipullo 3-5 euroa. Meidän kokonaisbudjettimme per henkilö jäi 2000 euron alle, tarkka summa selviää luottokorttilaskuista.
Etelä-Afrikalle täten myönnetään Pakko päästä pois SEAL OF APPROVAL. Suosittelemme lämpimästi kaikille, mutta erityisesti luontomatkailijoille!
Matkavideo ilmestynee jossain ensi kesän paikkeilla, koska 15 tuntia hd-videota ei kasaannu leffaksi ihan hetkessä, varsinkaan kun pitäisi ensin hankkia tietokone, jolla niitä voisi editoida.
Hyvän palautteen seurauksena kirjoittelen varmasti blogia myös tulevista reissuista. Kiitoksia kaikille lukijoille ja erityisesti kommentoijille!
- Jere
Reissusta oli mukava lukea tarinoita ja on tietysti kivaa, että pojilla oli huikeita kokemuksia, mutta silti äidit iloitsevat poikien paluusta kotimaisemiin.
VastaaPoista- Äidit R&R
Moikka!
VastaaPoistaKiitos ahkerasta ja kattavasta raportoinnista. Mua harmittaa kyllä teidän puolesta, että ette nähneet Kapkaupunkia, sen pöytävuorta ja viinitiloja. Oisitte ihan varmaan nauttineet niistäkin!
Mutta hyvä, että olette ehjinä takaisin Suomessa ja saadaan pian kuulla toivottavasti livenäkin reissutunnelmista!
- Anna (ja Lauri hengessä mukana)