Thaimaa 6: Bensa ja iho palaa

Tulipas taas tultua nettiin ni kirjottelen kuulumisetkin samalla vaikkei niit oo vielä ehtiny paljoa kertyä viime kerran jälkeen. Tänään alotettiin päivä meiän mittapuun mukaan aikaisin eli klo 8 :) Syötiin hotellilla aamupala ja vuokrattiin snorklausvehkeet. Pärrättiin tonne saaren eteläkärkeen ku siel on kansallispuisto. No eihän sinne oikein päässy ku tie muuttu aika rankaks offroadiks yhdessä vaiheessa. Mentiin kuitenki aika pitkälle sitä kärrypolkua mut sit oli pakko kääntyy takas ku alko skootterin pakoputki ottaa joka töyssyyn kiinni. Pysähdyttiin snorklaamaan takastulomatkalla parille rannalle mut vesi oli aika sameaa ni ei siit paljoa irti saanu. Rannat oli kyl upeita ja tyhjiä, keskimäärin 1 ihminen per ranta meiän lisäks. Hienoin ranta löyty sellasen tosi hc:n metsäpolun takaa, mis jouduttiin jopa pulaan ku Ville lähti tykittää vähän liian jyrkkää mäkeä alas ja jäi jumiin moponsa kanssa. Onneks älykkäät selvis tilanteesta, johon viisaat ei ois edes joutunu ;) Se ranta (nimi ei jääny mieleen) oli kyl valehtelematta hienompi ku mikään mis oon käyny. Phi Phi Lehin Ao Maya menis muuten edelle mutku siel oli ne Phuketin muskeliveneet ja tääl ei ollu yhtään ketään! Sen jälkeen stopattiin vielä yhelle kivikkoiselle rannalle mut Ville ei siellä tullu veteen ku se oli jo siinä vaiheessa niin palanu. Mä olin hiukan vaikeuksissa siel kivikossa ku aallot oli 1,5m korkeita ja meinas heitellä mua kiviä päin. Venäytin siin pohkeenikin vähän ku taistelin räpylät jalassa. Siel oli kuitenkin paras snorklauselämys tällä reissulla, näin pikkukalaparven näykkimässä kivistä jotain syötävää ja pari muuta 5cm kokoluokan kalaa. Aika vaatimattomaks jäi siis. Oli se kuitenki ihan mukavaa. Siitä sit tultiin takas hotellille kärvistelemään itseaiheutetuissa ihoreaktiossa. Nyt myöhemmin käytiin jälleen hieronnassa ku kuntosali ei oikein sopinu laiskoille, paikat ihan jumissa ;) Eilen oltiin bongattu meksikolainen ravintola tost "satamasta" ni syötiin siellä vähä Enchiladas con Pollo ja tultiin nettiin.

Siinäpä se päivä, huomenna ei uida ku altaassa ku muuten ravut luulee meit hummereiks ja voi käydä epämiellyttävän tuttavallisiks, sen verran punaisia ollaan. Ja altaassakin käydään ku arska on pilvessä tai sit vast illalla. Tarkoitus ois kuitenki pärrätä tota saaren itärannikkoa pitkin toiselle puolelle eteläkärkeä ja kattoo millasia maisemia siel on tarjolla ja missä kunnossa tiet mahtaa olla. Lupasin antaa Villen nukkua aamul ku ei oo mitään kummempaa ohjelmaa koko päiväks. Ylihuomenna lähetäänkin sit kohti Bangkokia jo.

t: Kahvipapu-Jere & Hummeri-Ville

PS. Emmä oikeesti oo kahvipapu, vain vähän vähemmän palanu ku Ville :)

Thaimaa 5: Luksus luksus luksus!

Hat Yaista mentiin bussilla Trangiin, jossa meil oli aivan ensiluokkainen luksushotelli. Huone 14. kerroksessa, ei se ny kai ihan sviitti ollu mut ei paljosta jääny paitsi. Uima-altaassa käytiin uimassa ja myös kuntosali kuului hintaan ni sielläkin hikoiltiin kädet kipeiks. Hurjaan 24 euron yöhintaan sisälty lisäks aamupala, mut sinne mentiin niin myöhään ku Villen herääminen kesti niin kauan ettei siel ollu herkuista paljoa jäljellä. Siinä illalla otettiin hotellilla thaihieronnat, 6 euroa 2h. Villen hieroja oli kuulemma jotain härskejä ehdotellu. Rentoutti kyl mukavasti ku oli paikat aika jumissa sen jälkeen ku Kuala Lumpurissa kannoin Villenkin rinkkaa et päästäis nopeemmin rautatieasemalle. Tänään aamulla aamupalan jälkeen lähettiin Trangissa kaupungille vähän kyselee et mites pääsis saarille. Ko Ngaille melkeen jo varattiin veneliput, se ois lähteny 14:00. Käytiin kuitenki siinä rautatieasemalla kattomassa Bangkokin junien aikataulua tulevaisuuden varalle. No ei siinä paljoa kattomista ollu, ainoa juna joka päivä klo 17:30 :) Siin oli takastulomatkalla sit matkatoimisto, josta myytiin matkoja saarille. Mietittiin se 20 sekuntia ja päätettiin ottaa suunnaks Ko Lanta. Minibussi oli jo lähteny mut se äijä soitti kuskille ja käski sen takas ja meiät poimimaan. Se tuliki melkeen heti ja sit jouduttiin selittää et meiän pitää hakea (ja pakata mut ei me sitä mainittu) reput hotellilta. Se kuski anto meille 2 minuuttia aikaa ku Ville pyys viittä. Survottiin kamat reppuihin ja lähettiin kiitää. Matka tänne kesti aika kauan ku siin oli 2 lossia ja jotain odotteluja välissä.

Ko Lanta on aika iso saari, jotain 20km pitkä ja ehkä 5 leveä, mut tääl on vain yks kylä ja sielläki vain pari katua. Meininki on tosi rentoa ja ku nyt on ihan off-season ni ei tääl oo yhtään ketään eikä tapahdu sitäkään vähää mitä ehkä yleensä. Se minibussi pysähty tohon päätielle ja yks nainen kurkki sisään ja kyseli et onko meil jo majapaikkaa. Eihän meil ollu ni se sit kuskas meiät hänen guesthouseensa. Se ei kuitenkaan mun Trangissa luksukseen tottunutta silmääni miellyttäny ni jouduttiin tuottamaan pettymys. Se oli kuitenki tosi mukava tyyppi ni se sit heitti meiät tonne paremmalle hotellille ja pyysi vaan et jos vaik tultais syömään hänen ravintolaansa illalla. Luvattiin mennä. Saatiin ihan mahtava bungalowi taas 24 eurolla/yö. Täs hotellissa taitaa olla meiän lisäks yks eläkeläispariskunta mut ei ketään muuta eli toi varsin hyvä uima-allaskin on yksin meiän käytössä, muahaha. Ollaanki käyty jo 2x uimassa tänään + kerran meressä! Vuoden 2005 meressä uinti on siis suoritettu, ei kyl paleltanu yhtään, toisin ku yleensä se eka kerta meressä joskus kesäkuun alussa. Mentiin sit vuokraamaan moottoripyörätkin silt naiselta ja syötiin siin samalla salaatit. Pärrät oli tota perusmallia, Honda made in Thailand. Harmi vaan et täl saarella ei taida olla yhtään kypärää ni ei mekään sit saatu. Tiet on paikoin tosi huonossa kunnossa ni tääl ei voi hurjastella laisinkaan. Mut päästään kulkemaan paikast toiseen ni sekin on hyvä jo. Heitettiin pikku pärrälenkki tonne puoleenväliin saarta ja tultiin takas. Sit käytiin viel syömässä kunnon 5 ruokalajin päivällinen ja nyt tultiin nettiin käväsemään. On muuten huomattavasti kalliimpaa ku muualla tää netin käyttö, 120B/h ku muualla on 20-40. Huomenna potkin Villen klo 7 ylös sängystä ja lähetään päristelee tonne saaren eteläkärkeen ku siel on kansallispuisto, jossa pitäis olla sitä kuuluisaa kristallinkirkasta vettä ja koralleja ja sen semmosta. Snorkkelit mukaan ja plutimaan.

Meil on tää hotelli nyt 3 yöks varattuna eli sen verran ollaan täällä ja sit tiistaina aamulla lähetään luultavasti täältä minibussilla Krabiin, sieltä tavallisella bussilla Suratthaniin ja sielt sitte yöjunalla Bangkokiin. Toinen vaihtoehto ois mennä takas Trangiin ja sieltä junalla mut se on sit hiukan hölmöä edestakas veivaamista jos silleen tekis.

t: Andamaani-Jere

Malesia 2: Pilvenpiirtäjiä ja muita jättiläisrakennuksia

Arvaa ketkä ovat olleet Melakassa siirtomaaherroina?

Malesiassa oli tilanne semmonen et siellä ei nettikahvilakulttuuri oo ollenkaan tätä luokkaa ku Thaimaassa ni sen takia en oo kuulumisia kirjotellu. Lisäks mun kännykkä ei Malesiassa kuulunu ni en oo viestejäkään lähetelly. Tosiaan Melakasta lähdettiin luksusbussilla (penkit vois laskea sohviksi) Kuala Lumpuriin. KL = iha hullu paikka, pahempi ku Bangkok. Pakokaasua saman verran mut jalkakäytäviä ei ollenkaan, autojen seassa jouduttiin hyppimään. Petronas Towers oli kyl komia näky ja päästiin siinä 41. kerroksen skybridgelläkin käymään. Ostoskeskukset oli hienoja ja KALLIITA! Siispä ei tullu osteltua juuri mitään. Leffassa käytiin, sekin oli huonompi ja kalliimpi ku Singaporessa, Infection käytiin kattomassa. MidValley Megamall oli nimensä mukainen, Kaakkois-Aasian suurin ostoskeskus. Sen koosta kertoo jotain se et siel oli pelkästään yhdessä kerroksessa seuraavat: 18 kankaan elokuvateatteri, keilailuhalli, biljardihalli, iso food court (eli semmonen missä on jotain 25 ravintolaa ja niillä yhteiset pöydät) ja MESSUKESKUS! Ja sit se koko mall oli 5-kerroksinen. Oli jalat vähän kipeinä ku käveltiiin yks iltapäivä ja ilta sitä ympäri.

Eilen ostettiin junaliput ja tultiin viime yö junalla tänne Hat Yaihin, ihanan halpaan Thaimaahan takaisin. Kännykkäverkon ja netin puutteen vuoksi en saanu teiän varoituksia niist sisseistä ni ei tiedetty olla ottamatta junaa, mut ainaki junamatkasta selvittiin ongelmitta :) Tultiin tost juna-asemalta tänne nettiin ja kohtapuoliin lähetään kohti Trangia. Se ei kärsiny tsunamista ku vähän ni siellä pitäis olla paratiisisaaret kunnossa ja hiekka valkoista. Tarkoitus on ottaa rennosti eli rötvätä biitsillä, snorklata ja ehkä pärrätä jonkun verran. 4 yötä meil on aikaa lorvia siellä, kunnes on lähdettävä kohti Bangkokia. Sinne ollaan varattu 2 päivää viimeisten käteisvarojen tuhlaamista varten ;)

t: Sir Jere

Malesia 1: Valuuttaongelmia ja liejukaloja

Nyt ollaan siis otsikon mukaisesti Malesiassa, tänään ylitettiin raja bussilla. Rajavirkailija pyysi Villeltä 10 "Suomen dollaria" mut luovutti heti ku Ville sano ettei sil oo. Kevyttä korruptiota siis ilmassa. Bussimatka oli varsin mukava, pehmeät penkit ja ilmastointi eikä meit ollu ku yhteensä 4. Saatiin siis löhöillä jalat ylhäällä. Yhes vaiheessa iski monsuunimyrsky kohdalle (ku täällähän on jo sadekausi), vettä tuli saavista vaakasuoraan ja ukkonen paukku. Perillä täällä Melakan bussiasemalla tuli heti yks äijä juttelee, se oli majatalon edustaja. Puhu kuitenki tosi hyvin englantia ja infos meit heti et tää ei oo nyt se bussiasema mikä meiän opaskirjassa luultavasti lukee ku ihan just valmistunu. Sieltä oli 5km keskustaan. No eihän meil ollu siin vaiheessa yhtään ringgittiä eli ei voitu ottaa bussia tai taksia keskustaan. Mentiin sinne asemalle kattoo rahanvaihtopistettä, sehän oli tietty kiinni jo. ATM ilmotti et meiän luottokortit on vialliset. Mentiin sit takas juttelee sil äijälle ni se anto meille ringgitin et päästiin bussiin ja sillä keskustaan. Päätettiin sit mennä sen suosittelemaan majataloon eli Travellers' Lodgeen. Varsin kelpo huone sielt sit löytyki. Viereisen ostoskeskuksen rahanvaihtopiste oli auki ni saatiin siellä vaihdettuu Singaporen dollarit ja euroja ringgiteiks. Onneks se äijä ei ollu poikkeus vaan tääl on kaikki ihmiset tähän mennessä ollu mukavia ja osaavat englantiakin paremmin ku thait. Lisäks malayn kieli ei tunnu kovin vaikeelta ku sitä kirjotetaan meiän kirjaimilla ja paljon sanoja on lähes suoraan englannista. Eilen illalla laitettiin majatalon isäntä pyykkäämään ja koht mennään hakemaan pyykit narulta. Oli muuten hävyttömän kallis pyykkipalvelu, jotain 5,5 euroa ja ite piti viel ripustaa kuivumaan! Thaimaassa 2e ja ne silittääkin vielä kaupanpäälle.

Tänään meil PITI olla ohjelmassa Pulau Besar, pikkusaari tästä jotain 15km. No, lähettiin bussilla sinne laiturille mist veneen piti lähtee. Oltiin siellä klo 12:18, vene oli menny 12:00 ja seuraava 14:30. Päätös oli helppo, takas vaan. Nähtiin siel laiturin lähellä liejukaloja ja luultavasti tsunami aftermath -vene ku oli ajautunu mangrovemetsään. Matkalla takas bussille tuli vastaan viel apinoita, varaani ja kirkkaanpunainen sudenkorento. Ajettiin sielt bussilla takas Melakaan ja kierreltiin siellä Chinatownissa ja vanhassakaupungissa (hollantilaisia rakennuksia yms.). Syötiin jokirannassa, siin oli ruokaa odotellessa mukava ziigailla liejukalojen, varaanien ja kissojen puuhastelua. Hassuja otuksia ne liejukalat :) Siitä sit tultiin tänne nettiin eli meiän "hotellin" viereen. Huomenna on suuntanamme aamupäivällä seuraavasta animaatiosta löytyvä kaupunki:
http://www.weebls-stuff.com/toons/scampi/

t: Sultan Jere

Singapore 2: Keinotekoinen turistisaari ja urbaania arkkitehtuuria

Noniin! Pääsin jopa irkkiin, tekee hyvää vieroitusoireille. Olemme siis edelleen Singaporessa, eilen illalla yritettiin mennä Museum of Asian Civilizationsiin, mut siel oli jotku isojen kihojen juhlat ni ne hääti meiät sieltä. Uus yritys tänään aamulla, kohteena URA:n museo (Urban Redevelopment Administration) tai joku semmone. Päästiin jo sisään asti ku joku äijä tuli huitomaan et "we are closed, we are closed". Ollaan sit lähinnä shoppailtu cruisaillen metrolla. Tänään oltiin Sentosalla, joka on paikallinen vastine Ruissalolle. Siellä oli Malesiasta tuotu hiekatkin rannalle ku ei omasta takaa ollu :D Niin keinotekoinen siis. Täynnä turisteja ja kirkuvia lapsia -> hermot loppu välittömästi. Ei tässä nyt niin kauheesti oo tullu tehtyä mitään erityistä, kuvia on runsaasti upeasta arkkitehtuurista! Tykkään todella tästä modernista tyylistä. Huomenna otamme aamupäivällä suunnaksi Malesian, kohde ei oo vielä tiedossa, Melaka tai Kuala Lumpur. Mukava kaupunki tää on mut pakko lähtee pois ku rahat loppuu muuten.

t: Dhoby Ghaut, the Undead Overlord

PS. Ville keksi ton nimen, Dhoby Ghaut on yhen metroaseman nimi ja siit tuli kuulemma heti mieleen joku Undead Overlord :)

Singapore 1: Elektroniikkaa ja muuta shoppailua

Joo eli päätettiin sitte lentää Bangkokista tänne Singaporeen. Ei se ihan hetken mielijohteesta se päätös syntyny, ostettiin Lonely Planet jo Chiang Maista. Tää on ihan mahtava kaupunki, kaikki on niin hifiä. Pelkkää pilvenpiirtäjää ja ostoskeskusta, kaikkialla lasia ja terästä. Hävyttömän kallista tääl kyl on et matkabudjetti hupenee silmissä :( Käytiin eilen illalla kattomassa Star Wars ep. 3 ja tänään ollaan vaan shoppailtu. Täällä pääsee tosi kätevästi metrolla joka paikkaan, harmi vaan ettei silläkään ajelu oo ihan ilmaista. Huomenna ois tarkotus mennä Sentosan saarelle, se on tossa ihan rannikolla et sinne menee vissiin siltakin. Siellä on akvaario ja paljon muuta katteltavaa. Tänäänki oltiin menossa sinne mut shoppailu venys sen verran ettei sit kerettykään. Tässä meiän hotellin lähellä on kaks pelkästään elektroniikalle pyhitettyä ostoskeskusta, joten arvatenkin sinne juututtiin aika pahasti. Mitään en kuitenkaan vielä ostanu sieltä. En ehdi tämän enempää kuulumisia kirjoittaa tässä vaiheessa ku tää nettikahvila on menossa kiinni.

 Elektroniikkaostoskeskus Sim Lim Square

Thaimaa 4: Tilitystä

Jepjep eli ei tullukaan enempää Laosin kuulumisia ku meni meiltä molemmilta totaalisesti hermot siihen paskavaltioon. Savu haisi koko ajan -> päänsärkyä, joka ainoa virkamies/myyjä/taksikuski veti välistä niin paljon ku ikinä kykeni, hymyjä näki todella harvoin, ruoka oli ihan mautonta ja paikoin pahaa ja paikat täynnä turisteja. Lähdettiin siis eilen illalla Luang Prabangista yöbussilla Vientianeen ja sieltä tänään päivällä rajan yli tänne Nong Khaihin. Yöbussi oli 9 tuntia serpentiiniä mut se oli sen arvoista et pääsi pois sieltä. Vientiane oli samaa sontaa mitä LP:kin eli pomppuisia ja huonokuntoisia hiekkateitä, siellä saatiin kuitenkin unettoman yön jälkeen kohtuuhyvä aamupala. Nähtiin ranskalaisten rakentama riemukaaren plagiaatti ja maailman surkein ostoskeskus. Vientianessa on rikkinäisiä viemärinkansia eli jollei katso eteensä ni voi pudota viemäriin. No sama se kai on ku muutenki ne paskavedet lilluu kaduilla :) Semmonen oli siis Laos, ikinä ei takas mennä ellei ihan pakko oo. Huippukapitalistinen kommunistimaa ei hirveästi kiinnosta. Ai niin, käytiin Laon kansallismuseossakin, saatiin hyvät naurut ku pahat ranskalaiset ja amerikkalaiset on kiusannu sankaritovereita. Näytillä oli mm. myös sankaritovereiden käyttämiä likaisia sukkia, lusikoita ja kookoskuppi. Museon vessa oli erityismaininnan arvoinen siisteytensä vuoksi, toisin kuin LP:n linja-autoaseman vessa, josta Ville sai pysyvät traumat (kuulemma pahempi ku Intian pahimmat ja tonne makso 1000kip sisään). Sinne bussiasemalle muuten piti tulla tuntia ennen bussin lähtöä, mitään järkevää syytä ei kerrottu eikä ilmaantunut. Vertailuna mainitsen tänään klo 19:05 lähtevän Bangkokin junan, asemalla pitäis olla 19:00.

Nyt on kuitenkin jälleen hyvä mieli, kun olemme päässeet takaisin sivistyksen ja monarkian pariin. Odottelemme täällä Bangkokiin lähtevää junaa, koko matka ois tarkotus nukkua ku viime yönä en nukkunu ollenkaan ja Villeki vain noin tunnin. Bangkokista alkaa sit huomenna aamulla uudet seikkailut, nähtäväksi jää mistä tulee seuraavat kuulumiset.

t: Comrade Jere

Laos 1: Jännittävä lento ja mahtava Mekong

Jeps, eli valtio vaihtui kun lennettiin tänään Chiang Maista tänne Luang Prabangiin Laosiin. Valtiomuotokin vaihtui monarkiasta kommunismiin :)

Eilen oltiin moottoripyörillä liikkeellä, ensin käytiin Hang Dongissa, jossa Ville katteli puuveistoksia ja muuta taidetta. Sieltä jatkettiin etelään kohti kaupunkia nimeltä Hot. Ja kyllä, otettiin kuva mis seison sellasen kyltin vieressä mis lukee "<- HOT". Hotista käännyttiin kohti Doi Inthanonia eli Thaimaan korkeinta vuorta ja siinä vaiheessa maisemat oli jo niin huikeita et kylmät väreet meni pitkin selkää. Sain myös kuvattua vauhdista aika hurjan pärräysvideon! Myrskykin yllätti taas mut jatkettiin siitä huolimatta matkaa ja hyvä niin, ku muuten ois jääny hieno vuoristo näkemättä. Matkalla kaikkien pikku vuoristokylien ohi ne ihmiset vilkutti ja huuteli jotain. Matka eteni serpentiinitietä niin hitaasti et pimeä yllätti jossain puolessavälissä jo. Pimeällä ku ajettiin vuoristossa ja jossain siel korkealla näky salamointia ni oli aika hieno fiilis. Bensakin meinas loppua ja pysähdyttiin ekaan kylään mikä tuli vastaan jonkun 25km jälkeen. Kysyttiin siel et mist sais "gasoline" ni oltiinki pysähdytty bensa-aseman viereen, kauhee tuuri. Siellä sit mummo pumppas käsipumpulla mopot täyteen ni päästiin jatkamaan matkaa. Ekat 20km ylämäkeä oli vieny yhtä paljon bensaa ku siitä seuraavat 100km Chiang Maihin. Matkalla pysähdyttiin viel yhteen ruokapaikkaan syömään mut se osoittautuki paikalliseks menomestaks. Saatiin me sielt ruokaa kyl ja sen lisäks 3 uutta ystävää :) Pojilla oli konjakkipullo ni yrittivat sit kovasti puhua englantia, aika heikosti se suju mut jonkunnäkönen keskustelu saatiin aikaseks kuitenkin. Siitä sit paahdettiin motaria Chiang Maihin ja nukkumaan ku tänään oli aikanen herätys.

Tänään aamulla haettiin ens lentokentalta liput, sit Ville kävi ostamas 2 puuveistosta, poltettiin otetut kuvat CD:lle ja otettiin taksi lentokentälle. Lao Airlinesin kone oli suunnilleen samanlainen potkurikone kuin millä lennettiin Turusta Helsinkiin, vähän kiikkerää menoa siis. Vaikka lento kesti vain vähän alle tunnin ni sen aikana tarjoiltiin varsin maittavat hampurilaiset! Välillä oli tosi hurjia ilmakuoppia et sai tosissaan ryystää kupin tyhjäks äkkiä ettei lentäny Pepsit syliin. Byrokratia lentokentällä oli aika kevyttä mut kyl se silti otti aivoon. Kentältä otettiin irlantilaispariskunnan kanssa taksi tänne keskustaan, se makso $5 yhteensä meiltä neljältä. Ruvettiin tossa kattelee noit guesthouseja ja Ville halus johonki kamalaan kotteroon mut mä vaadin parempaa. Löydettiinki sit tosi hieno "rivitalo"-guesthouse, jossa Villeki tunsi itsensä siirtomaaherraksi. Jollei joku muuten tienny ni Laosissa on saunakulttuuri! Varmaan ainoa Aasian maa siinä suhteessa. Tääl on saunoja aika tiuhassakin. Tää Luang Prabang on muuten todella mukava pikkukaupunki, asukkaita 26000 eli hitusen enemmän ku Kaarinassa. Mekong on mahtava, ihan toista ku joku Aurajoki. Tosta ku kattoo rantaan ni päihittää ainaki Turun satama-altaan helposti. Talot on melkeen kaikki tollasta hiukan ränsistynyttä ranskalaistyyliä, pilvenpiirtäjiä ei taida olla koko maassa yhtään. Oikeestaan täst tulee hiukan mieleen Naantalin vanhakaupunki, matalia puutaloja jne. vaikkakin tyyli on Ranskasta selkeesti. Loppupäivä otetaan ensimmäistä kertaa tällä matkalla rennosti: ohjelmassa on tän äärettöman hitaan netin käytön jälkeen niska- ja hartiahieronta (motoilusta kipeytyneet) ja kirjojen lukua Mekongin rannassa. Täällä muuten haisee koko kaupungissa savusauna ihan koko ajan ku noi heimot kaskeaa tota vuoristoa. Tulee paha jysäri :( Toi savutus loppuu vast ku sadekausi alkaa eli joskus ens kuussa. DNA:n liittymä ei kuulu Laosissa eli ei saa sit ihmetellä miksei mult tuu viestejä muutamaan päivään, Villen kännykkä kuitenkin pelaa eli sille voi laittaa viestiä jos on mul asiaa.

Huomenna ois tarkotus vuokrata polkupyörät ja cruisailla niillä ympäri kaupunkia, tääl on kuitenki ne N temppeliä ni jos muutamanki jaksais käydä läpi. On kyl ihan eri meininki täällä ku Thaimaassa, paljon rennomman oloista. Sopii tämmösille laiskureille siis. Ylihuomenna ehkä lähetään kohti etelää ja suuntana joko Vang Vieng tai Vientiane. Seuraavat Laosin kuulumiset jossain vaihees sit jommasta kummasta yllämainituista kaupungeista.

t: Mr. Jere

Thaimaa 3: Viidakkovaellus

Nyt on siis viidakkovaellus takana, viidakko ei ollut ihan niin mielenkiintoinen mitä odotettiin, mutta oli se silti hyvä reissu. Ryhmä oli sopivan pieni: me 2, Charlie (oiskohan sen oikee nimi ollu Charlotte tai jotai) ja Liam Englannista ja sit Pam Australiasta. Pam lähti kuitenkin eri teille ekan yön jalkeen ku sille oli varattu vain 2 päivän trekki. Ensin mentiin autolla tonne Doi Inthanonin kansallispuistoon ja siel oli ekana elefanttikierros. Se oli todella leimi. Pikku rundi viidakossa norsun selässä. Meille oli 2 norsua ja ne oli sidottu toisiinsa liian lyhyellä narulla. Muut norsut mitä siel farmilla oli ni oli kiinni tolpissa liian lyhyillä kettingeillä. Osa teki pakkoliikkeitä ja ne oli muutenki tosi tylsämielisen näköisiä. Aika ankeeta siis. Sen lisäks ku meiän kierros loppu ni siin oli sit jo seuraavat turistit venaamas ja samat norsut veti uutta rundia. Elämys (varsinki Villelle ku se oli metrin päässä) oli kuitenkin norsun pieru. Se ei ollu mikään pikku puuppa se. Peräsuoli vaan lepatti ku semmone 150 litraa kaasua pääsi ilmoille. Itse en onneks nähny kyseistä tapahtumaa mut kuulin varsin hyvin. Norsujen jälkeen syötiin lounas ja sit alko varsinainen vaeltaminen. Käveltiin vuorta ylös, aurinko paisto ja oli vähintään 35 astetta. Seurauksena kevyt hiki pinnassa ku 3 tuntia paahtanu. Päästiin sit kuitenki vesiputouksen alle uimaan ni se virkisti kummasti. Pikkukalat ja Pamin jalkaa hipaissut rapu loivat lisää jännitystä uimiseen. Iilimatoja ei onneks kuitenkaan näkyny eikä tuntunu, nyt ei ollu niiden sesonki. Illalla saavuttiin White Karen - heimon kylään ja saatiin siellä mahtava päivällinen. Briteilla oli pelikortit ni ne opetti meiät pelaamaan Whistiä, en kyl muista sääntöjä enää mut kummasti Liam voitti koko ajan. Toinen oppaista, Paul kutsumanimeltään (toinen oli Rocky), tarjoili "hienoa mangoviskiä", joka osoittautui hänen itsensä tekemäksi pontikaksi. Ihan kamalaa tavaraa. No mut sehän sopi sit vallan mainiosti panokseksi korttipeleihin, onneks en hävinny kertaakaan :)

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa pelkkää vaeltamista, matkalla oli onneks kuitenkin taas mukava vesiputous ni päästiin uimaan ja peseytymään. Reitti ei ollu läheskään niin rankka ku ekana päivänä eikä aurinkokaan porottanu hirveästi. Matkalla nähtiin kylissä hassuja pikkupossuja ja tipuja. Toivottavasti ei lintuinfuenssa tullu ku kaikissa kylissa kanat, koirat, kissat ja possut juoksenteli jaloissa. Vieläki kyl ihmetellään miksei ne kissat ja koirat hyöki tipujen kimppuun. Kyl Francis ainaki hyökkäis ;) Seuraava yöpyminen oliki sit jo paljon isommassa kylässä, niil oli aurinkopaneeleja, satelliittiantenneja, paljon mopoja ja jopa kaks autoa. Meil oli meiän mökin ulkopuolella oma vahtikoira ni oli turvallinen olo nukkua. Nukuinkin tosi hyvin vaik tyyny oli 10cm x 20cm ja kovuudeltaan graniitin luokkaa. Siin illalla koettiin ainaki Villen mielestä trekin paras elämys: Charlien lasiin lensi torakka uimaan. Siellä se uiskenteli kunnes Charlie meinas juoda siit ja ku torakka kosketti huulta ni kirkaisu oli sydäntäriipaiseva :D Kiva pikku ylläri. Muutenki se oli aika jännää ku pelailtiin korttia siin kynttilöiden valossa ni itikoita kiinnosti ne kynttilät. Eli niit lenteli massoittain kynttilöitä päin, joka ötökkä oli varmaan erilainen. Ilkeimpii oli sellaset isot kuoriaiset ku piti sellast matalaa huminaa lentäessään korvan ohi ja kohti Villeä. Ville oli koko illan hurjan ötökkäpommituksen kohteena jostain syystä. No, onneks se tykkää niin kovasti niistä.

Viiminen eli tämä päivä koostui kevyestä vaelluksesta ja bambulauttakoskenlaskusta. Koski oli aika leimi mut se oli silti tosi hauskaa, mukava haaste tasapainotella ku lautta törmää kiveen. Oltiin vuorotellen perämiehinä mut onneks se varsinainen kuski oli kokenut ku meiän perämiestaidot oli vähän sellast sohimista. Ärsyttävät pikkukakarat heitti meiän pääl vettä ku mentiin niitte ohi. Teki mieli huitasta sil ohjauskepillä :P No, siinä se trekki suurinpiirtein oli. Jalkaan tuli tänään pieni haava mut muilta vahingoilta säästyttiin, mun nilkka ei nyrjähtäny kertaakaan (pieni ihme)! Yhtään käärmettä ei nähty, eikä kyl oikeen muutakaan viidakon eläimistöä. No, vesipuhveleita kyl mut ei niit kai voi laskea. Viiminen yö jouduttiin nukkumaan puhveliaitauksen lähettyvillä ni sielt tuli aika ikäviä tuulahduksia. Tänään tultiin siinä viiden aikaan takas tänne Chiang Maihin, käytiin suihkussa ja lähettiin kaupungille. Ville katteli patsaita vähän liian kauan ja tauluja ihan sopivan aikaa. Kirjakaupassa oltiin sulkemisajan jalkeen ja koko henkilökunta odotti et saatiin valittua :) Ostettiin molemmat n. 30 eurolla ni ehkä niit ei niin pal haitannu se sit. Ja nyt ollaan täs nettikahvilassa kattomassa lentolippuja Luang Prabangiin, jonne meiän on tarkotus lentää tiistaina Lao Airlinesilla (kuulostaa LUOTETTAVALTA, vai mitä?). Se on siis Laosissa. Saatiin tänään viisumitkin ni luultavasti päästään maahankin ilman kummempia kommervenkkejä. Huomenna ja ylihuomenna on ohjelmassa armotonta päristelyä ku vuokrataan taas moottoripyörät, täältä pitäis saada jopa vakuutus niihin ni ei oo niin kamala taloudellinen tappio jos ne pöllitään tai jos ajetaan ne puuhun ;) Niillä sit käydään tos 15km päässä ku Villel on siel joku paikka mist se aikoo ostaa jotain käsitöitä tms. Sit me katotaan joku sopiva rundi ku luettiin Thaiklupilta vaihtoehtoja. Tääl on kyl mahtavia paikkoja päristellä ku voi vetää noit serpentiiniteitä edestakas tuol vuoristossa ja asvaltti on laadukasta. Se on vaa hiukan hurjaa ku autoilijat vetää mutkat suoriks niin et niil on renkaat melkeen vastaantulevien puolen ojassa. Koita siin sit väistää.


t: Jere (Jrre, Yere, Jare... ei ne osannu ääntää :)

PS. Ku esittelin itseni ni Paul sano et hänen suomenkielinen nimensä on täst lähin KRRASSE :) Totesin vaa et "I've got a friend in Finland called Krasse".

Thaimaa 2: Joukkoliikennesähläystä ja temppeleitä

Paikka, josta kirjoitan on tällä kertaa majatalo Ayutthayassa, erittäin viihtyisä :) Tämä on jonkun perheen koti ja sitte viereisessä talossa on vieraille huoneet. Tänään on ollu aika rankka päivä: aamulla herättiin Bangkokissa ja lähdettiin heti hakemaan Villelle laseja ja arskoja. Hyvin sopi päähän jne. Sen jälkeen mentiin siinä optikon vieressä olleeseen katuravintolaan syömään (semmonen 3 muovipöytää pimeällä kujalla). Siitä sit ensin skytrainilla vaihtoasemalle ja sieltä metrolla Hua Lamphongin rautatieasemalle. Siellä ostettiin sit jo vaellusretki Chiang Maissa ja myöskin junaliput Ayutthaya - Chiang Mai. Ku lähettiin siitä matkatoimistosta ni Ville huomas et se pieni kassi, jossa oli ollu ne lasit ja arskat, oli kadonnu. Käännettiin sit siinä reput ympäri mut ei löytyny. Sehän oli unohtunu sinne katukeittiöön! No, ei muuta ku metro takas ja taas skytrain. Villeä alko jo tässä vaiheessa hitusen nakertaa. Sieltähän se kassi löyty koskemattomana sen pöydän vierestä, jossa oltiin syöty! Kauhee hillo. Sitte taas skytrain -> metro -> rautatieasema. Ostettiin liput Ayutthayaan (n. 100 km) ja hinta oli huimat 20B eli 40 senttiä.

Junassa luettiin molemmat kirjoja niin intensiivisesti ettei huomattu Ayutthayan asemaa eli ajettiin siitä ohi. Luotettiin kuitenkin vielä 1,5h et kyl se sielt ilmestyy :) Lopburissa alettiin kuitenkin kysellä ihmisilt et missäs sitä ollaan ja KUKAAN ei ymmärtäny vaik kuin koitettiin ääntää "Ayutthaya Ayutthaya...". Tilanne selvis ku siin oli jo joku 6 tyyppiä meiä ympärillä ja joku osas sit lukee länsimaalaisia kirjaimia meiän junalipusta ja sano ääneen "Ayutthaya" IHAN samalla tavalla ku meki yritettiin :P Vähän sama juttu ku viime vuonna ei Dusit meinannu löytyä millään. Sit ku kaikki tajus et mihin me oltiin menossa ni ne rupes huutamaan ja sohimaan toisella puolella laituria olevaa junaa. Ei siinä sit kauaa mietitty vaan hypättiin rinkat selässä jo liikkuvasta junasta ulos, juostiin toiselle puolelle laituria ja hypättiin sisään toiseen liikkuvaan junaan. Jos katotte kartasta ni Lopburi on aika pirun kaukana Ayutthayasta :D Saatiin siit junasta sit istumapaikat ja vähän pelotti ku konduktööri tuli mut sehän vaan nauro meille, "stupid farangs" ja rei'itti liput toisesta reunasta ku edellinen. Lopulta sit päästiin tanne ja osattiin jäädä pois oikealla asemalla.

Vuokrattiin heti polkupyörät aseman vierestä ja lähettiin cruisailemaan. Mondo suositteli "U Thong" Hotelia ni tsekattiin se. Respa autotallissa ja huone täynnä torakoita, hinta silti 9 euroa. Ajettiin sit taaksepain kohti tata katua ku se pyöränvuokraaja suositteli. Siitä sit vaan eka guesthouse ku tuli vastaan ja se oliki sit tämmönen helmi. TODELLA ISO ja hienosti sisustettu huone ilmastoinnilla, 2 kylpyhuonetta, kaapelitv, kotiruokaa ja netti ja kaikki tässä. Hinta 8e :) Huomenna ois sit tarkotus kiertää tätä vanhaa pääkaupunkia ja noita temppeleitä ku on täällä pyörällä ja sit illalla 21:10 lähtee juna kohti Chiang Maita. Sieltä meil on hotelli siis varattuna jo, luultavasti joku hirvee läävä mut kattoo sit.

Thaimaa 1: Monsuunimyrsky ja Bangkok-säätöä

Tällä hetkellä olemme Kanchanaburissa, joka on semmonen ehkä 50000 asukkaan kaupunki 130km Bangkokista länteen. Tääl on suht rento meininki jo mut vieläkin pienempiä ympyröitä haetaan. Eilen vuokrattiin moottoripyörät (100cc skootterit) ja pärrättiin niillä lähiympäristössä. Käytiin upealla vuoren päälle rakennetulla temppelilla ja sit takas tullessa iski armoton monsuunimyrsky ja meinas heittää meiät kumoon. Venattiin sit yhellä huoltiksella et se vähän rauhottu ja jatkettiin sit matkaa. Kaikki vaatteet kastu aika ikävästi mut lämmintähän se vesi on ni ei tullu kylmä kuitenkaan.

Eväät temppeliretkellä: banaaneja, vettä ja ngo:ita.

Ilma on muuten paljon miellyttävämpi tälleen ku on pilvistä ja sade ihan roikkuu tossa, kuin viimeks maaliskuussa ku arska paahto täysil kokoaja. Vain harvoin on liian kuuma ja hetkittain. Mulla on kyl kädet palanu jo ku ei tajunnu laittaa tarpeeks aurinkovoidetta tos ku lähettiin päristelee motoilla. Ollaan kuvattu myös muutama video, mm. siitä myrskystä saatiin aika upeeta videomatskuu :) Nii ehdittiinhän me olla tossa jo 1 yö Bangkokissakin, se tuntuu iha yhtä hullulta ku viimekski, miten joku kaupunki voi olla niin iso? Tossakin ku tultiin tänne Kanchanaburiin ni kilometritolpan "42 km" kohdalla vast alko näyttää silt ettei enää olla kaupungissa.

Tänään meinattiin jatkaa moottoripyörien vuokrausta ja mennä yhdelle vesiputoukselle, joka on 65km täältä länteen, mut ei viititty sit lähtee ku sateen uhka on niin voimakas. Siispä suuntaamme takas Bangkokiin hakemaan Villen teetättämiä silmä- ja aurinkolaseja ku ne pitäis olla huomenna aamulla noudettavissa. Ajateltiin ottaa skytrainiin semmonen 100B päivälippu ku se on niin kätevä tapa liikkua siellä. Menee hermo ku taksi ei liiku mihinkään vaik vartin istuu. Bangkokista on tarkoitus sit huomenna suunnata pohjoiseen kohti Ayutthayaa eli wanhaa pääkaupunkia. Voisin muuten tässä mainita muutamia hintoja mitä ollaan maksettu:
Moottoripyörän vuokra per vuorokausi 3 e.
Bensaa tankki täyteen 1,20 e.
Eilinen 3 ruokalajin illallinen jälkiruokineen 6 e.
Eli halpaa on. Jospa kurkkaisin onko toi Ville jo mailinsa kirjottanu ni päästäis syömään, armoton nälkä.