Aamupäivä meni arvonnan ja koomailun merkeissä, kun väsyneinä yritimme päättää mitä tehdä tänään. Kahdentoista paikkeilla tulimme päätökseen lähteä De Wildtin gepardikeskukseen. Ville soitti sinne upouudella prepaid-liittymällään ja varasi meille kierroksen. Ehdimme selvittää myös strutsifarmikierroksen hinnan, 150€ per turpa eli ei kiinnostanut. De Wildt oli n. 40 km Pretoriasta ja saavuimme sinne hyvissä ajoin. Kierroksen alussa gepardinkesyttäjä toi erään koulutetun urosgepardin näytille ja 15€ ekstraa maksaneet saivat käydä silittämässä ja otattamassa valokuvan itsestään. Tiedän, että se kuulostaa hirveältä turistimeiningiltä, mutta iso ja hoikka kissa tuntui nauttivan tilanteesta (kehräsi niin, että pyötä tärisi) ja rahat menevät gepardien suojeluun. Siitä lähdettiin ikivanhalla maastokuormurilla kiertelemään tiluksia. Kuulimme paljon mielenkiintoista faktaa ei pelkästään gepardeista, vaan myös villikoirista (jotka ovat lähempänä susia kuin koiria). Näimme strutseja, korppikotkia, villikissoja, hyeenoja ja gepardin pentuja (jotka valitettavasti olivat sateelta suojassa). Vaikka eläimet olivatkin aidatulla alueella, paikka oli silti hieno kokemus ja oli mukava saada tietää, että lajien suojelun eteen tehdään täällä kovasti töitä.
Villikoirat ovat pahasti uhanalaisia
Ei ihan tavallinen hyeena
Gepardipaikan jälkeen ajoimme jälleen Brooklyniin syömään ja häpeämään samalla kertaa. Menimme nimittäin Lonely Planetin suosittelemaan thairavintolaan syömään, ja siellä oli kaikilla puvut päällä. Meillä oli shortsit, t-paidat ja pahalta haisevat sandaalit. Bonuksena mulla oli hiukset aivan sekaisin, koska olin koko päivän käyttänyt hattua. No, täysin mahoin ja ehjin nahoin siitä selvittiin silti. Huomenna on 100% ajopäivä, kun ajamme n. 400 km itään kohti Pilgrim’s Restiä, jonka läheltä meillä on hotelli varattuna viikoksi. Netin toiminnasta siellä ei ole mitään hajua, joten en voi luvata mitään ajankohtaa seuraavalle tekstille.
- Jere & Mille (tuollaista kirjoitusasua emme olekaan ennen nähneet!)
