Filippiinit 2: Welcome to Palawan, my friends! Are you brothers?

Päivää!

Pinatubo on nähty ja koettu, kerrassaan mahtava paikka! Kraaterijärvessä uitiin ja nyt ollaan Puerto Princesassa Palawanilla. Tämä kaupunki on hieman pettymys, odotettiin jotain mukavampaa, ihmisläheisempää ja eksoottisempaa. Sen sijaan tyyli on filippiiniläisittäin ihan tyypillinen: kaupat on hajautettu tosi isolle alueelle ja kaikki on tosi pieniä. Se johtuu siitä et American malliin KAIKKI liikkuu moottoriajoneuvoilla eikä siis palvelujen tarvitse olla keskustassa kävelymatkan päässä. Melkein kaikki muu täällä on halvempaa kuin Thaimaassa, mut meidän pärräpäiden harmiksi moottoripyörän vuokra on järjettömän kallis. Päivän vuokra on yhtä kallis ku meidän mid-range hotellihuone eli n. 13 euroa. Ja yhdellä motolla on ankeaa pärrätä :( En tiedä mikä siinä on, ehkä se on joku verotus- tai vakuutusjuttu, koska sadalla eurolla täälläkin noita perus-125cc-skoottereita myydään. Palawanilla liikkuminen on ilman omaa transportaatiota lähes mahdotonta, joten olemme vähän jumissa. Huomisesta ei ole mitään päätetty, joten en voi siitä kertoa. Joka tapauksessa P. Princesasta lähdemme pois kohti pienempiä ympyröitä. Ehkä Sabangiin, Napsaniin tai Coco-Loco Islandille. Varattiin tänään lennot pois täältä, 2.6. on lento Cebu Cityyn (Cebu on mun salituttu) ja 4.6. Cebusta IloIloon (siis ILOILO). Netin käyttö täällä on naurettavan halpaa, 30c/tunti. Ja banaanit! Ostin hedelmätorilta minibanaaneja (sellasia tosi makeita ja hyviä) peson kappale. 1 euro = 67 pesoa. Ostin 14 kpl kun kerran halpoja olivat, ja yhden tuoreen, valmiiksi kuoritun ananaksen 25 pesolla. Lämmintä täällä ei ole, vaan lähes infernaalisen kuumaa. Hotellin uima-allas kuitenkin virkistää. Mereen ei olla vielä päästy, joten meitsin pacificin korkkaus odottaa vielä.

Se ero muuten Thaimaahan täällä on, et täältä tullaan ostamaan vaimoja ja Thaimaasta seksiä. Siispä parittajia, bordelleja ym. ei onneksi näy. Filippiinien paha maine sen suhteen ei ole siis aivan ansaittu. Täällä Puerto Princesassa on muuten festarit menossa, oli ihan hyvä meno siellä eilen. Teräsmaha Ville osti pari tacoa sieltä, joissa oli majoneesia, ottaa juomiinsa aina jäitä jne. eikä sillä mee pakki sekasin. Uskomaton kaveri. Oon hävinny jo 3 vetoa aiheesta. Kiinassa 2 jiao (10c) ja täällä 1 peson. Ei oo menny siis mullakaan maha sekasin, mut oonkin ollu varovainen. Maitohappobakteereja ei olla syöty paitsi aluks 1 paketti ku Villellä sattu olemaan.

Eipä tässä ihmeempiä, vihdoinkin ollaan otettu pari päivää ihan rennosti.

t: Palloravaajat

Filippiinit 1: Limaisia seksituristeja, polluutiota ja rahojen levittelyä.

Heipz!

Ehkä otsikko antaa väärän kuvan tunnelmasta tällä hetkellä, sillä fiilis on varsin hyvä! Ensimmäinen kohta viittaa siihen että hotellissamme täällä (Los?) Angelesissa kaikki muut asiakkaat ovat möhömahaisia, eurooppalaisia (lähinnä saksalaisia), keski-ikäisiä tai vanhempia, kaljaa lipittäviä miehiä filipinaneito kainalossaan. Toinen viittaa siihen, että heti Manilaan saavuttuamme horisontti on mustanharmaa savusta, autotiheys (ja jalkakäytävien vähyys) on AMERICAN STYLE, mutta katalysaattorit yms. ovat kehitysmaa-style. Taksikuski naureskelikin, että miten voi olla köyhässä maassa köyhimmilläkin auto, kännykkä ja tietokone. Tosiaan, jenkkimiehitys näkyy todella vahvasti, jos ihmiset olis erinäköisiä ja lihavampia niin ei pystyis erottamaan onko täällä vai Imperiumissa ;) Viimeinen kohta kertoo sen, että tänään päiväbudjetti ylittyi noin kuusinkertaisesti. Lentokentältä Manilasta lähdettiin tylysti taksilla kruisailemaan, ensin käytiin armottoman säädön jälkeen varaamassa lentoliput Puerto Princesaan 26. päiväksi ja sitte pärrättiin samalla taksilla tänne Angelesiin.

Täällä otettiin mid-range-hotelli, n. 16 euroa yö (iso parisänky , kaapelitv <80 kanavaa> jne.) ja varattiin huomiseksi retki Pinatubon kraaterille. Eli: taksi 50 euroa, hotelli 15, lento 140, retki 100 (siis yhteensä, ei per henkilö). Edes lentoja ei voinu maksaa Visalla, joten käteisvarannot ovat rajatut (silti riittää vielä). Vaikuttaa kyllä ihan mukavalta maalta, ei periaatteessa oo kallis vaikka rahaa onkin nyt kulunu älyttömästi, ihmiset on tosi kivoja ja silleen. Vähän harmittaa tää amerikkalaisuus ettei kävellen pääse mihinkään.

Pitäis varmaan jaksaa kirjottaa jotain Hong Kongistakin. Siellä ei menty nettiin ku pihistytti niin paljon :) Hirveitä hintoja pyysivät netin käytöstä, 2 euroa tunti, eikä nettikahviloita ollu ku tosi harvassa (taitaa olla DSL kaikilla). Täällä 40c/h. Honkkarissa lähinnä shoppailtiin: toisin kuin itse ja monet muutkin luulivat, HK oli halvempi shoppailukohde kuin Kiina. T-paitoja irtos 2,5 euroa kappale ja ostinkin sitte 6. Meillä meni varmaan 3 tuntia ku käveltiin Ladies' Market läpi ja se oli sentään vain yks katu. Ostoskeskuksia Honkkarissa oli pilvin pimein mut ne oli kaikki ihan geneerisiä aasialaisia malleja (pm. mall) ja siis tosi tylsiä ja kalliita. Asuttiin Chung King Mansionsissa, joka on sit niin ÖVERI paikka ettei toista oo maan päällä. Inhottavaa ruveta sanoin kuvailemaan, jokaisen pitäis se itse nähdä. Yritän kuitenkin: se on yks 16-kerroksinen rakennus, pohjapinta varmaan 100 m x 100 m. Veikkaisin et siellä on 50 guesthousea. Koko talo pörisee intialaisia, kiinalaisia, arabeja, koripalloilijan kokoisia yön timoja, kaapumiehiä, kellokauppiaita, rahanvaihtajia, taskuvarkaita (vaikkei meidän taskuja kopeloitukaan kertaakaan), ravintoloiden sisäänheittäjiä, vaatekauppoja, kamerakauppoja, ihan mitä vaan. Hissi oli melkein aina täynnä ja voitte kuvitella minkä näköistä rappukäytävää käveltiin alas kun tultiin 9. kerroksen guesthousestamme. Chung King Mansions on täysin uniikki paikka koko maapallolla, eikä sellasta pysty tässä kuvailemaan, todellinen elämys. Kun kerran oltiin elokuvamaailman kolmoskaupungissa (1.Mumbai, 2.LA), leffassa käytiin joka päivä. Valitettavasti HK:n leffaskene on surkastunut ja Hollywood-blockbusterit vallannu alaa, ja aidoissa HK-leffoissa puhutaan kiinaa eikä oo tekstejä, niin kävimme vain Hollywoodin tuotantoa katsomassa. Silent Hill, Da Vinci -koodi ja MI3. Ekassa leffassa äänet oli turbiinimoottorimaisen kovalla, oli aivan pakko toimintakohtauksissa pistää sormet korviin, kuulon kipukynnys jäi siinä kauas taakse vikisemään, kun armottomaan meteliin tottuneet kiinalaiset vääntää volaa kaakkoon. 2 muuta sujui kuulon kannalta ok, mut Ville sai pikku flunssan (H5N1, H5N1, H5N1, H5N1, H5N1, H5N1. PLEASE DO NOT FEED THE BIRDS, HONG KONG HEALTH DEPARTMENT. IF YOU ARE NOT WELL, CONTACT THE STAFF IMMEDIATELY. ALWAYS HOLD THE HANDRAIL, PLEASE WASH YOUR HANDS, MIND YOUR STEP, MIND YOUR HEAD, PROTECT AGAINST THE AVIAN FLU NOW! IT IS EVERYONE'S PROBLEM. SLIPPERY WHEN WET.) koodissa, kun ilmastointi oli Singaporen tyyliin jääkaappiasennossa. Tästä päästäänkin avautumaan maailman eräästä pahimmasta holhousyhteiskunnasta. Pekka ja susi. Joka helvetin asiasta pitää olla varoitus ja kuulutus, eihän ne nyt tehoa enää yhtään kun koko ajan spämmätään jotain pelottelua, argh. Filippiinit on muuten Bird Flu Free Zone, ja ylpeä siitä. Lentokentällä jalat desinfioitiin ja lämpö mitattiin infrapunakameralla.

Tulipas pitkä setti. Nettitunti onkin kohta vierähtänyt. Huomenna Pinatubolle uimaan aktiivisen tulivuoren kraaterissa (ei ihan joka jätkän hommaa, mitä?) aamuviideltä, joten hyvää yötä.

t: The Volcanic Men

Macau: Kasinoja ja shoppaajaturisteja

Moimoi!

Nyt toimii jopa ääkköset, kun ollaan Macaussa. Vaatteet on halpoja ja niitä ollaankin ostettu melkoisesti. Otettiin taas kaupungin halvin hotelli, 22 euroa. Aika läävä, mut ei oo torakoita ni kelpaa. Harmi et tultiin just tälleen lauantaina tänne ku kaikki hinnat on paljon kovempia. Se on sen takia et Hong Kongista tulee ökyporhot pelaamaan hedelmäpelejä tänne. Viime yö oli todella rankka, 14 tuntia sleeper-bussissa Yangshuosta tänne. Ei tullu nukuttua oikein ollenkaan ku se pomppi niin paljon. Isommista töyssyistä lähti aina ilmat pihalle ellei huomannu jännittää vatsalihaksia :) Kasinossakin käytiin kääntymässä, mut ei meiän rahat ees kelvannu sinne ni jäi nekin häviämättä. Jostain käsittämättömästä syystä kasinojen valuutta onkin Hong Kongin dollari eikä Macaun raha pataca. 5 patacaa meinattiin sijoittaa (n. 50c). Harmi ettei kelvannu, nyt oltais miljonäärejä :/ Ollaan kuvattu tosi paljon videomatskuu, tulee hyvä leffa! Sen takia ei viittis kaikkia hauskoja juttuja kirjoitella tähän ku leffan särmä katoaa. Huomenna mennään paatilla Honkkariin, tulee taas kasa leimoja passiin :) Siellä ollaan sit 3 yötä ja 24. päivä lennetään Cebulla Filippiineille. Eipä tässä tällä erää kummempia, seuraava raportti HK:sta.

t: J & V

Kiina: Meno päällä

Torstai, 18.5. 2006 18:22

No hei vaan kaikille!

Päällimmäisenä tässä on se et Kiina ei oo kyl yhtään sellanen ku odotettiin. Yhtään torakkaa ei olla nähty, vaikka tuolla on ruokaa kaduilla jonkin verran. Pari rottaa ollaan bongattu kadulla ja ruokapöydässä useitakin. Tosi monet puhuu englantia, yhteydet pelaa, kännykät kuuluu, bussit ei myöhästele jne. Täällä rakennetaan aivan hullua tahtia, nostokurkia joka paikassa. Ollaan syöty tosi hyvin, vaikkei koiraa ja käärmettä ollakaan maistettu (VIELÄ). Kissakalaa syötiin ja se oli ihan hyvää, tosin ei hintansa arvoista. Ton meiän hotellin omistaja Robert on aikamoinen jinetero, kusetti meiltä 20 euroo ku myi ylihintaan melko surkean veneretken. Onneks hotellihuone saatiin sentään suht halvalla sen jälkeen ku Ville pieksi sen KSP:ssä :) 9 euroa per yö sis. lämmin suihku. Muutenki se roope yrittää kaupata meil koko ajan jotain surkeita bamboo rafting -retkiä, huoria, kaljaa, bussilippuja jne. Tosi rasittava tyyppi.

Vasemmalla hotelli-isäntämme Robert

Hyvää ruokaa alusta lähtien, helppo hymyillä

Ollaan nyt siis Yangshuossa kolmatta iltaa, huomenna on tarkoitus aamulla siirtyä Guiliniin ja sieltä sit bongailla yöbussi Zhuhaihin (Kiinan ja Macaun rajalla) tai jos G on hyvä paikka ni sitte vast seuraavana aamuna päiväbussi Shenzheniin (Kiinan ja Hongkongin rajalla). Meteli täällä on ihan hirveä joka paikassa, autoilijat nojaa torveen, kaikki huutaa ja kun rakennustyömaita on joka nurkassa ni niistä tulee kolinaa. Tää Yangshuo on ihan täynnä Samsonite-turisteja, lähinnä kai kiinalaisia ja saksalaisia. Ei tosiaan oo mitaan extreme-matkailua, niin helppo täällä on matkustaa ja elää.

 

Veneretkellä

Niin, ehkä voisin tosta matkan alusta kertoo vähän. Turussa meno alko hyvin ku unohdin kännykän, lompakon, kameran ja aurinkolasit siihen turvatarkastushihnalle. Sit mentiin siihen tiskille mihi annetaan liput ja siin oli vaa "suljettu". Onneks se virkailija kuitenki otti viel meiän liput ja käski juosta koneeseen. Ehdittiin sit täpärästi. Guangzhoun lento oli ihan helmi ku me saatiin molemmat oma 3 penkin rivi. Harmi ettei silti pystyny nukkumaan melkein yhtään ku se lento oli semmoseen aikaan. Guangzhoussa oli sit taksijonossa hirvee härdelli, taksikuskit huusi kilpaa ja koitti kusettaa meilt isoo hintaa. Onneks meillä oli siin yks paikallinen tyttö tulkkina, joka tuli sit samalla taksillakin. Oltiin katottu LP:stä kaupungin halvin hostelli ja mentiin sinne. 20 euroo yö, oli ihan luksus. Oma tietokonekin ja kaikki. Siel sit vähän pyörittiin ostoskeskuksissa ja sellast. Oli ihan helppo liikkua metrolla ku kaikki asemien nimet oli myös meiän kirjaimilla. Bussiasemalla oli pientä taisteluu ku ostettiin liput tänne Yangshuoon mut siitakin selvittiin ku yks virkailija ymmärsi sanat "huomenna" ja "aamulla". Opeteltiin kyllä merkit "yang" ja "shuo" jos vaikka ois tarvittu mut ei tarvittu. Molemmissa hotelleissa missä ollaan oltu on pitäny olla ilmainen netti mut kummassakaan ei oo toiminu. Ei oo tietoo mitä tää maksaa, joten en uskalla kirjotella enempää. Seuraavat kuulumiset luultavasti Hong Kongista.

Guangzhoun bussiasemalla riitti arvottavaa

Thaimaa 7: Katkarapusalaattia ja shoppailua

Katkarapusalaatissa oli sopivasti chiliä:
"You want it hot like Thai people?"

No, viimeks taisin jäädä siihen ku pärrättiin Ko Lantalla. Siel sattu rengasrikko ja oltiin hiukan pulassa mut kyl se siit sit hoitu ku säädettiin pari tuntia. Meiän palaminen ei ollukaan niin pikku juttu, vieläkin kutiaa ja punottaa selät. Edellispäivä oli kiireinen ku lähettiin klo 13 minibussilla Ko Lantalta, tunnin myöhässä. Ku saavuttiin Krabiin ni käveltiin vain tien yli ja hypättiin Suratthaniin menevään bussiin. Ei ehditty edes kuvaa ottaa nii et voitais todistaa et Krabissakin on käyty ;) Ollaan kuitenki! Sit Suratthanissa meiät jätettiin johonki hämärään matkatoimistoon. Ei tykätty siit yhtään ni lähettiin kävelee mut se osoittautui mokaks ku taksi juna-asemalle oiski maksanu sit paljon. Käveltiin takas nöyränä sinne matkatoimistoon ja ne tilas meil taksin sit 150B. Juna-asemalla meil oli vähä reilu tunti aikaa ni käytiin katukeittiös syömäs ja sit hypättiin Bangkokin junaan.

Eilen aamulla mentiin juna-aseman lähelle hotelliin, kalliin oloinen oli ku niin hyvä sijainti ja nimikin Bangkok Centre Hotel mut saatiin kuitenki huone 1200B/yö ja täst päivästä maksettiin extra 800B et saadaan pitää se klo 22 asti. Muuten ois menny hankalaks. Eilen shoppailtiin rankasti World Trade Centerissä ja jossain isoilla markkinoilla, joitten nimeä en muista. Yhes vaiheessa iski monsuunikuuro, sadetta oli tullu 3 minuuttia ni kaduilla lainehti. Ei se kuuro kyl kestäny ehkä ku vartin. Nukuttiin kunnolla ja tänään jatkettiin shoppailua @ MBK Mall. Täällä ollaan nytkin netissä siis. Tän jälkeen mennään luultavasti ja toivottavasti syömään, alkaa olla nälkä. 16:30 menis leffa, katotaan mennäänkö siihen... Pakko myöntää et on hiukan hermostuttanu ku Villee saa koko ajan odottaa ku se juuttuu jatkuvasti johonkin kauppaan eikä pääse irti. Ehkä mä kuitenkin kestän ku tää on viiminen päivä :)

Melkein valmiina kotiinlähtöön

t: Nahanvaihto-Jere

Thaimaa 6: Bensa ja iho palaa

Tulipas taas tultua nettiin ni kirjottelen kuulumisetkin samalla vaikkei niit oo vielä ehtiny paljoa kertyä viime kerran jälkeen. Tänään alotettiin päivä meiän mittapuun mukaan aikaisin eli klo 8 :) Syötiin hotellilla aamupala ja vuokrattiin snorklausvehkeet. Pärrättiin tonne saaren eteläkärkeen ku siel on kansallispuisto. No eihän sinne oikein päässy ku tie muuttu aika rankaks offroadiks yhdessä vaiheessa. Mentiin kuitenki aika pitkälle sitä kärrypolkua mut sit oli pakko kääntyy takas ku alko skootterin pakoputki ottaa joka töyssyyn kiinni. Pysähdyttiin snorklaamaan takastulomatkalla parille rannalle mut vesi oli aika sameaa ni ei siit paljoa irti saanu. Rannat oli kyl upeita ja tyhjiä, keskimäärin 1 ihminen per ranta meiän lisäks. Hienoin ranta löyty sellasen tosi hc:n metsäpolun takaa, mis jouduttiin jopa pulaan ku Ville lähti tykittää vähän liian jyrkkää mäkeä alas ja jäi jumiin moponsa kanssa. Onneks älykkäät selvis tilanteesta, johon viisaat ei ois edes joutunu ;) Se ranta (nimi ei jääny mieleen) oli kyl valehtelematta hienompi ku mikään mis oon käyny. Phi Phi Lehin Ao Maya menis muuten edelle mutku siel oli ne Phuketin muskeliveneet ja tääl ei ollu yhtään ketään! Sen jälkeen stopattiin vielä yhelle kivikkoiselle rannalle mut Ville ei siellä tullu veteen ku se oli jo siinä vaiheessa niin palanu. Mä olin hiukan vaikeuksissa siel kivikossa ku aallot oli 1,5m korkeita ja meinas heitellä mua kiviä päin. Venäytin siin pohkeenikin vähän ku taistelin räpylät jalassa. Siel oli kuitenkin paras snorklauselämys tällä reissulla, näin pikkukalaparven näykkimässä kivistä jotain syötävää ja pari muuta 5cm kokoluokan kalaa. Aika vaatimattomaks jäi siis. Oli se kuitenki ihan mukavaa. Siitä sit tultiin takas hotellille kärvistelemään itseaiheutetuissa ihoreaktiossa. Nyt myöhemmin käytiin jälleen hieronnassa ku kuntosali ei oikein sopinu laiskoille, paikat ihan jumissa ;) Eilen oltiin bongattu meksikolainen ravintola tost "satamasta" ni syötiin siellä vähä Enchiladas con Pollo ja tultiin nettiin.

Siinäpä se päivä, huomenna ei uida ku altaassa ku muuten ravut luulee meit hummereiks ja voi käydä epämiellyttävän tuttavallisiks, sen verran punaisia ollaan. Ja altaassakin käydään ku arska on pilvessä tai sit vast illalla. Tarkoitus ois kuitenki pärrätä tota saaren itärannikkoa pitkin toiselle puolelle eteläkärkeä ja kattoo millasia maisemia siel on tarjolla ja missä kunnossa tiet mahtaa olla. Lupasin antaa Villen nukkua aamul ku ei oo mitään kummempaa ohjelmaa koko päiväks. Ylihuomenna lähetäänkin sit kohti Bangkokia jo.

t: Kahvipapu-Jere & Hummeri-Ville

PS. Emmä oikeesti oo kahvipapu, vain vähän vähemmän palanu ku Ville :)

Thaimaa 5: Luksus luksus luksus!

Hat Yaista mentiin bussilla Trangiin, jossa meil oli aivan ensiluokkainen luksushotelli. Huone 14. kerroksessa, ei se ny kai ihan sviitti ollu mut ei paljosta jääny paitsi. Uima-altaassa käytiin uimassa ja myös kuntosali kuului hintaan ni sielläkin hikoiltiin kädet kipeiks. Hurjaan 24 euron yöhintaan sisälty lisäks aamupala, mut sinne mentiin niin myöhään ku Villen herääminen kesti niin kauan ettei siel ollu herkuista paljoa jäljellä. Siinä illalla otettiin hotellilla thaihieronnat, 6 euroa 2h. Villen hieroja oli kuulemma jotain härskejä ehdotellu. Rentoutti kyl mukavasti ku oli paikat aika jumissa sen jälkeen ku Kuala Lumpurissa kannoin Villenkin rinkkaa et päästäis nopeemmin rautatieasemalle. Tänään aamulla aamupalan jälkeen lähettiin Trangissa kaupungille vähän kyselee et mites pääsis saarille. Ko Ngaille melkeen jo varattiin veneliput, se ois lähteny 14:00. Käytiin kuitenki siinä rautatieasemalla kattomassa Bangkokin junien aikataulua tulevaisuuden varalle. No ei siinä paljoa kattomista ollu, ainoa juna joka päivä klo 17:30 :) Siin oli takastulomatkalla sit matkatoimisto, josta myytiin matkoja saarille. Mietittiin se 20 sekuntia ja päätettiin ottaa suunnaks Ko Lanta. Minibussi oli jo lähteny mut se äijä soitti kuskille ja käski sen takas ja meiät poimimaan. Se tuliki melkeen heti ja sit jouduttiin selittää et meiän pitää hakea (ja pakata mut ei me sitä mainittu) reput hotellilta. Se kuski anto meille 2 minuuttia aikaa ku Ville pyys viittä. Survottiin kamat reppuihin ja lähettiin kiitää. Matka tänne kesti aika kauan ku siin oli 2 lossia ja jotain odotteluja välissä.

Ko Lanta on aika iso saari, jotain 20km pitkä ja ehkä 5 leveä, mut tääl on vain yks kylä ja sielläki vain pari katua. Meininki on tosi rentoa ja ku nyt on ihan off-season ni ei tääl oo yhtään ketään eikä tapahdu sitäkään vähää mitä ehkä yleensä. Se minibussi pysähty tohon päätielle ja yks nainen kurkki sisään ja kyseli et onko meil jo majapaikkaa. Eihän meil ollu ni se sit kuskas meiät hänen guesthouseensa. Se ei kuitenkaan mun Trangissa luksukseen tottunutta silmääni miellyttäny ni jouduttiin tuottamaan pettymys. Se oli kuitenki tosi mukava tyyppi ni se sit heitti meiät tonne paremmalle hotellille ja pyysi vaan et jos vaik tultais syömään hänen ravintolaansa illalla. Luvattiin mennä. Saatiin ihan mahtava bungalowi taas 24 eurolla/yö. Täs hotellissa taitaa olla meiän lisäks yks eläkeläispariskunta mut ei ketään muuta eli toi varsin hyvä uima-allaskin on yksin meiän käytössä, muahaha. Ollaanki käyty jo 2x uimassa tänään + kerran meressä! Vuoden 2005 meressä uinti on siis suoritettu, ei kyl paleltanu yhtään, toisin ku yleensä se eka kerta meressä joskus kesäkuun alussa. Mentiin sit vuokraamaan moottoripyörätkin silt naiselta ja syötiin siin samalla salaatit. Pärrät oli tota perusmallia, Honda made in Thailand. Harmi vaan et täl saarella ei taida olla yhtään kypärää ni ei mekään sit saatu. Tiet on paikoin tosi huonossa kunnossa ni tääl ei voi hurjastella laisinkaan. Mut päästään kulkemaan paikast toiseen ni sekin on hyvä jo. Heitettiin pikku pärrälenkki tonne puoleenväliin saarta ja tultiin takas. Sit käytiin viel syömässä kunnon 5 ruokalajin päivällinen ja nyt tultiin nettiin käväsemään. On muuten huomattavasti kalliimpaa ku muualla tää netin käyttö, 120B/h ku muualla on 20-40. Huomenna potkin Villen klo 7 ylös sängystä ja lähetään päristelee tonne saaren eteläkärkeen ku siel on kansallispuisto, jossa pitäis olla sitä kuuluisaa kristallinkirkasta vettä ja koralleja ja sen semmosta. Snorkkelit mukaan ja plutimaan.

Meil on tää hotelli nyt 3 yöks varattuna eli sen verran ollaan täällä ja sit tiistaina aamulla lähetään luultavasti täältä minibussilla Krabiin, sieltä tavallisella bussilla Suratthaniin ja sielt sitte yöjunalla Bangkokiin. Toinen vaihtoehto ois mennä takas Trangiin ja sieltä junalla mut se on sit hiukan hölmöä edestakas veivaamista jos silleen tekis.

t: Andamaani-Jere